Sasaima

Hola!!!

Viimeiset terveiset taalta Sasaimasta. Huomenna aamulla lahden kohti Bogotaa...

Taalla sasaimassa asiat poikien osalta ovat hyvin. Pojat voivat hyvin ja olemme viettaneet monia ikimuistoisia hetkia heidan kanssaan.

Taalla Sasaimassa oli viime viikolla kaksi aseellista ryostoa keskella paivaa. Toimittaja Risto Suomesta saapui reilu viikko sitten tanne Sasaimaan. Risto oli eraana aamulla ottamassa kuvia ison kameransa kanssa ja Andres huolestui, koska muutama tuntematon henkilo tarkkaili meita kirkon luona. Olemme taalla ainoat "valkoihoiset" ja heratamme sen vuoksi helposti huomiota. Elama on kuitenkin jatkunut taalla samaan rauhalliseen tahtiin kuin aina ennenkin ja ryostajat ovat varmasti jo palanneet Bogotaan tai mista lienevat tulleetkaan...

taalla sasaimassa asiat poikien osalta ovat hyvin. pojat voivat hyvin ja olemme viettaneet monia ikimuistoisia hetkia heidan kanssaan.
Kiitos aidille ja Immolle Suomeen mahdollisuudesta vierailla poikien kanssa Bogotassa huvipuisto "Mundo aventurassa". Kun kerroimme pojille retkesta torstai-iltana syntyi uskomaton huuto ja hulina. Perjantaiaamuna herasimme aikaisin ja pojat pukeutuivat parhaimpiinsa. Kukaan ei valittanut kahden tunnin bussimatkan aikana, vaikka suuri osa pojista joutui seisomaan lahes koko matkan... Luis istui sylissani ja kerasi ilokseni matkan aikana kolme torakkaa, jotka laittoi paitansa alle "etta niilla olisi lammin", ja jotka karkasivat sielta syliini...

Saimme neuvoteltua hyvan alennuksen puiston sisaanpaasysta ja pystyimme antamaan jokaiselle pojalle hieman kayttorahaa (Luis olisi halunnut ostaa rahalla hiiria...). Paiva oli SUPER. Kavimme jos jonkinlaisissa laitteissa ja muutaman kerran piti pitaa silmat tiukasti kiinni ja uskoa kuoleman jalkeiseen elamaan... pojat olivat todella innoissaan ja myos meille aikuisille paiva oli ihana. Kukaan ei valittanut nalkaa eika janoa vaikka olimme koko paivan syomatta.
Kun lahdimme puistosta Dilanin aiti tuli tapaamaan poikaansa ja tuli meidan kanssa syomaan. Han oli hyvin onnellinen nahdessaan pikansa niin tyytyvaisena, ja vaikka han sanoi ikavoivansa poikaansa kovasti, han sanoi, etta nakee, etta Dilanin on nyt hyva olla. Kotona olot ovat kurjat ja on paljon ongelmia vakivallan ja huumeiden suhteen.
Soimme herkullisen lounaan ja sitten oli vahan aikaa tehda ostoksia. lakoi olla jo pimea ja kaikenlaisia kulkijoita liikkeella. Andres huolehti paluumatkasta. Palasimme bussipysakille ja odottelimme hyvan tovin. Mutta kaikki bussit olivat jo menneet.... Istuimme Bogotassa kadun reunassa kymmenen pojan kanssa... Jopa katukauppiaat saalivat meita ja antoivat meille valtavan pussin sipseja ja tikkareita. William lupasi jo, etta voi kysya isoaidiltaan, jos voisimme menna sinne nukkumaan. Andres soitti kuitenkin ystavalleen ja suureksi onneksemme he olivat lahdossa neljalla busiilla Sasaimaan pitamaan seurakunnan leiria!!! Kolmen tunnin odotus paattyi riemunkiljahduksiin bussien ilmaantuessa nakyviin. Sasaimaan saavuimme lopen uupuneina , mutta onnellisina yhdentoista aikaan illalla.

Seuraava paiva sitten kerrattiin paivan tapahtumia... ikimuistoinen paiva.

Eilen sunnuntaina vietettiin Williamin 16v. synttareita. Olimme ostaneet ison kakun ja pienen lahjan ja William oli hyvin onnellinen, kun hanta muistettiin. lauluomme paljon onnea vaan Suomeksi, englanniksi ja espanjaksi ja jokainen kertoi Williamille, mita hanelle toivoo seuraavaksi vuodeksi.

Eilen sain monia ihania jaahyvaiskirjeita pojilta ja ilmassa oli jo lahdon tunnelmaa... haikeaa

Haluksin
Kohta nahdaan!!
Kaisa