Sasaima

Hola!

Terveiset taalta Sasaimasta. Paivat kuluvat nopeasti. Kun pojat ovat koulussa on ollut paljon asioita hoidettavana.
Ollaan Andreksen kanssa jo sairaalan vakioasiakkaita. Lahes joka paiva olemme siella jonkun pojan kanssa tai hakemassa papereita. Eilen koulusta soitettiin, etta Miguel on sairastunut ja oksentaa. Onneksi paasimme kylaan mopon kyydissa. Haimme Miguelin koulusta ja veimme sairaalaan. Hanella on todennakoisesti hepatitis A, kuten hanen veljellaankin, oli ihan askettain. Onneksi minulla on rokotus hepatiittia vastaan. Tana aamuna olimme sairaalassa Haroldin kanssa nayttamassa murtunutta katta.

Poikien kanssa ollaan poimittu kahvia pensaista iltapaivisin, kun jokainen poika suoritta tunnin mittaisen tyon maatilalla. Nain myos ensimmaisen kerran kaakaon hedelmia. Loysimme ne sattumalta, kun olimme kahvia poimimiassa. Isoja keltaisia hedelmia, jotka sitten kuivataan. Niita voi syoda sellaisenaankin ja ne maistuvat oikein makealta, tosin eivat lainkaan kaakaolta... Banaanipuista pojat poistavat kuivuneet lehdet ja jos on kypsia hedelmia, ne viedaan keittioon Blancalle, jotta han voisi valmistaa niista herkullisia paistettuja banaaneja.

Torakoita on ollut viimepaivina paljon ja poikien mielipuuhaa on kerata niita joukoittain astiaan ja sailyttaa huoneessa -yak... Eilen yolla lastenkodin alueella vieraili todennakoisesti muurahaiskarhu, joita on ymparoivilla vuorilla. Muutama poika oli yolla nahnyt sellaisen vilahtavan heidan huoneensa lahettyvilla.
Kaarmeitakin taalla on. Kaksi kuolluta olemme nahneet poikien kanssa tiella, mutta ne aivat olleet myrkyllisia.

Lastenkodissa asustaa sekarotuinen koira Tola, kaksi vuohta, joista toinen on raskaana, muutama kana ja pari ankkaa. Ja sitten on tietenkin paljon torakoita, lintuja, sammakoita (joita pojat pyydystelevat), isoja perhosia ja kaikenlaisia pikkuotokoita, joita pojat kerailevat.

Leluja ei juuri ole. Jalkapallo on tietenkin suosittua, mutta kaikkein suosituin on pienilla lasikuulilla pelattava peli (picis), jota pojat pelaisivat aamusta iltaan. Itsekin ostin kylasta lasikuulia, jotta voisin pelata. Ja vaikka se ei minulta sujukaan niinkuin pojilta, he ovat hyvin kannustavia, kun vahankaan onnistun. Picista pelataan myos koulussa valituntisin.

Yhtena iltana, kun oli jo pimeaa. Kuulin kun joku huusi minua ulkoa. Menin katsomaan, mutta ketaan ei nakynyt. Sitten yhtakkia pimeydesta syoksyi joukko intiaaneja. Pojat olivat kierineet mudassa ja olivat aivan sen peitossa. he syoksyivat pimeydesta huutaen ja nauraen.

Sunnuntaina. Olimme ensin takalaisessa jumalanpalveluksessa poikien kanssa. Se on hyvin erilainen kuin Suomessa. Oli naistenpaiva ja kaikkia naisia muistettiin pienella lahjalla ja kaikki halukkaat saivat pitaa puheen lasnaoleville naisille. Jumalanpalveluksen jalkeen kaveltiin kaikki kylaan. Andres osti kaikille jaatelot ja menimme katsomaan takalaista jalkapallomatsia. Kylassa oli jonkinverran sotilaita. Vaikka poliittinen tilanne nayttaakin paremmalta, on taalla valilla sotilaita varmistamassa ettei mitaan tapahdu, uhka on kuitenkin olemassa. Vaikka kyla onkin hyvin rauhallinen ja taalla uskaltaa yksin liikkua pimeallakin. Kun palasimme lastenkotiin pelasimme picista ja katsoimme elokuvia. Yhdeksalta kaikki olivat jo nukkumassa. Heratys kun oli taas maanantaina kello 5. Kun kerroin , etta Suomessa koulu alkaa vasta kahdeksalta ja joskus jopa yhdeksalta, oli se pojista ihmeellista.

Lupasin laittaa Sasaiman osoitteen, mutta posti kulkee paljon nopeammin Bogotan kautta. Jos joku haluaa kirjoittaa, niin osoite on seuraava:
Fundacion Misericordia en accion Reinel Castañeda calle 2 carrera 31 B -17 Santa Isabel occidental Colombia.
Kuoreen voi kirjoittaa myos johonkin sivuun: Kaisa Sipponen

Lastenkotiin on mahdollisesti tulossa yksi uusi poika. Han on asunut noin 6 vuotta valtion lastenkodissa, jossa hanta on pahoinpidelty (mika on taalla ilmeisen tavallista)ja jossa hanelle on annettu ruuaksi lahes pelkkaa riisia. Nyt han on asunut valiaikaisesti eraan naisen luona kuukauden verran. Kukaan ei tieda mitaan hanen perheestaan tai taustastaan.

Ensi viikon suurin osa pojista on kuitenkin paasiaislomalla. Taalla Kolumbiassa ei ole koulua paasiaisviikolla. Osa pojista menee kotiinsa, osa paikallisten kummiensa luokse. Voi olla, etta muutama poika jaa lastenkotiin myos loman ajaksi, jos heille ei loydy mitaan paikkaa mihin menna. Carloksen aiti on huumeiden kayttaja ja poika ei voi menna hanen luokseen. Samoin Henrylla ei ole oikein ketaan kenen luokse menna. Tosin hanella on kummi Bogotassa, joka mahdollisesti voi ottaa hanet loman ajaksi.

Itse lahden ensi viikolla mahdollisesti Karibian rannikolle santa Martan kaupunkiin. se on kuitenkin hyvin kaukana taalta (n. 16 tuntia bussilla). Yksin bussilla minua ei haluttaisi paastaa, koska matka voi olla vaarallinen. Jos saan edulliset lennot on se yksi vaihtoehto.

Carlos V 13v. asuu taalla veljensa Harold C 9v. kanssa. Heidan aitinsa asuu Bogotassa heidan isapuolensa kanssa. Carloksen isa kuoli taman ollessa vuoden ikainen. Isa oli autossa, kun hanet ammuttiin ja ryostettiin. Tekijoita ei koskaan saatu kiinni. Haroldilla on eri isa kuin Carloksella, mutta han ei ole nahnyt tata vuosiin. Pojat ovat asuneet lastenkodissa noin vuoden verran. ennen lastenkotiin tuloaan pojat viettivat suurimman osan ajastaan kadulla kyseenalaisessa seurassa. he kavivat kotona vain syomassa ja nukkumassa.
Sopeutuminen lastenkotiin ei ole aina helppoa. Poikia on paljon (talla hetkella 9) ja saantoja myos. Monella kuten Haroldilla on ongelmia koulussa agressiivisuuden ja kielenkayton suhteen. Juuri tanaan olimme tapaamassa Haroldin opettajaa, joka kertoi taman kayttaytymisesta. Psykologista apua ei koulussa kasittaakseni ole saatavilla. Myos joidenkin opettajien suhtautuminen poikiin on toykeaa, mutta Andres on onneksi puuttunut siihen.
Lastenkodissa Andres pitaa pojat kurissa ja jos jotain ilmenee siita joutuu vastuuseen. Silloin kun Andres on paikalla tilanne on jotakuinkin hyva, mutta hanen poissaollessaan on joskus vaikeita tilanteita. Valilla meilla on hyvin hauskaa ja mukavaa poikien kanssa ja toisinaan taas vaikeita tilanteita. Pojilta vaaditaan paljon ja isossa ryhmassa oleminen ei aina ole helppoa etenkin kun poikien tausta on vaikea. kaikki tarvitsisevat paljon huomiota ja kaikilla on vaikeita elamankokemuksia, joiden kanssa he yrittavat parhaansa mukaan elaa.

Meri, kerron terveiset kaikille pojille! Kaisa, valitan terveiset Camilolle Bogotaan. Saku ja Foxi voivat hyvin ja niista pidetaan hyvaa huolta!

Terveisia kaikille!!!

Kaisa